30.4.2014 - ANITTA - Seurala, Rautalampi Kerkonkoski

tapsukka.kuvat.fi

Kevään iloinen juhla…

Kevät on varsin pitkällä, ja kevään odotettu vappujuhla on jo aivan ovella. Vapun rientoihin tietysti mieli teki yhden sun toisen. Jos minulta kysytään, mikäpä olisi tuohon mukavampaa kuin juhlia vappua kivan keikan ja hyvien ystävien seurassa…

Anitta oli saapunut orkesterina kanssa ”vanhaan tuttuun” keikkapaikkaan Seuralan Rautalammille juhlistamaan tulevaa vappua… eli sinne ilmanmuuta! Seurala on keikkapaikkana jo meille ”vanha tuttu”, kyllä vain, näin voi jo hyvällä syyllä sanoa kun eilen jo neljäs Mattilan siskoksista oli saapunut idylliseen Seuralaan…

Yhdellä sanalla, ratkiriemukas...

Anitta oli koonnut itselleen illan keikkaan varta vasten "uuden" tausta orkesterin. Orkesteri selvisi illasta varsin hienosti. Ja toisaalta, ei ollut kovinkaan suuri ylläri että pojilla, kuten tottakait meilläkin oli varsin hauskaa ihastuttavan ilopillerimme Anittan seurassa! Illan keikan pystyy pukemaan yhdellä sanalla, ratkiriemuksas, siinä se! :-))

Pirtsakka Anitta lauteille…

Tapasimme nuoren suosikkimme Anittan jo hyvissäajoin ennen keikkaa paikan pikku-aulan sekä kahvion puolella. Siinä samalla sain annetuksi Anittalle Espanjan reissultani tuoman pikku tuliaisen. :-))

Anitta saatiin lavalle kymmeneltä, hänen esittäessä illan mittaan ne tavalliset kaksi kolmen vartin rupeamaa, eli toisin kuin siskonsa Seuralassa aiemmin, vajaat pari tuntia putkeen tai kolmessa puolen tunnin pätkässä…

Anittan osalta keikka alkoi vanhalla myös siskojensa taannoin esettämällä kappaleilla ”kellohame heilahtaa” sekä parinaan kuullulla kappaleella ”jambalaya”. Aloitusparin jälkeen oli vuorossa illan valssit ”ilta Skanssissa” sekä ”Uralin pihlaja”.

Ennen "Uralin pihlajaa" Anitta viritteli kiipparistin nuottitelineeseen omaa puhelintaan ja samalla yleisölleen jutellen, ”hyviä nuo älypuhelimet, en ole koskaan tuota kappaletta esittänyt”, tarkoittaen tuolla sitä tulevaa toista valssiaan ”Uralin pihlajaa” jonka sanat olisivat muutoin aika lailla hakusassa ilman puhelimesta löytyviä kappaleen sanoja. Näin se nykyisin onnistuu!

”tää piisi ei lopu koskaan…”…

Anitta jatkoi keikkaa Tarja Lunnaksen hienoilla kappaleilla ”salamoi” sekä ”soita kun tunnet niin”… Seuraavana oli vuorossa kappaleet ”mustat silmät”, ”vanhan myllyn tarina” sekä vähän pitkäksi venynyt ”kaksi kolpakkoa”… Jo ennen kolpakoita käytiin vähän keskustelua mikähän sen kappaleen oikea nimi mahtaakaan olla… ja monta niitä kolpakoita lienee? No siitä saatiin selvyys ja näin laitettiin humpaksi ”kaksi kolpakkoa”!  Kappellen piti jo loppua, mutta näin ei vaan käynyt, vaan kappale jatkui edelleen... tuolloin Anitta näytti jälleen oivan sanottaja taitonsa laulaen… ”tää piisi ei lopu koskaan, pojat soittaapi vaan”… mutta näinhän se meni! ;-))

Eka settiä jatkettiin vielä kappaleilla ”soittajapoika”, sekä setin päättäneet Anittan omat kappaleet ”lattianrako” sekä ”hullu nuori sydän”… "Hullu nuori sydän" sai kiitosta, "se oli hyvä kappale!"...

Tangoilla alkuun...

Toinen setti aloitettiin Anittan hienosti vetämillä tangoilla ”sä kuulut päivään jokaiseen” sekä ”kriminaltango” joissa Anittan vahva ääni pääsi jälleen hienosti oikeuksiinsa… ei muuten lopu nuorellta Anttalta ääni kesken, että kyllä irtoo hienosti! :-))  

”Poikien lempi piisi…”…

Seuraavana oli vuorossa ”Hirvosen Anittan” vanha tuttu kappale ”de va kukku de”. Tuosta kappaleesta oli arvatenkin käännetty ennen keikkaa jonkinmoita huumoria, kait se oli pojista jotenkin hauska kappale… näin vois ainakin päätellä Anittan esitellessä tuota kappalettaan "de va kukku de" jotenkin veikeä ilme kasvoillaan, ikään kuinkuin poikia kiusaten… ”tää on poikien lempi piisi maasta taivaisiin” esitti Anitta… no joka tapauksessa toi kappale herättii pojissa jotenkin hilpeyttä! ;-)) Mutta yhtä kaikki, kappaleesta ”de va kukku de” on vuosien saatossa muodostunut yksi Anittan pravureista… :-))

Anneli Mattila (2004) "krimial tango"

Anitta Hirvonen "de va kukku de"

Hyvä bändi…

Toisella setillä kuulimme vielä kappaleet ”liian pitkä matka kotiin”, "la dolce vita", ”moliendo cafe”, ”luotu lähtemään” sekä ”kuuleeko yö”. Seuraavana tuli vuoroon kaiketi ainakin tällä kertaa ”nimettömän” orkesterin esittely. Toivottavasti nimet menevät tässä nyt edes jotakuinkin kohdalleen? Eli koskettimet ja saksofoni – Lasse Asunta, Bassossa – vanha tuttumme Annelin taustalta Juha Saarinen, Rummuissa – Henri Pelto sekä kitararointia hoiti – Eero Kortesoja?. Mutta kuten tuolla jo aiemmin kehaisin, pojat vetivät hienosti! :-))

Bändin esitelyn jälkeen kuulimme toisen setin päätteeksi ne illan nopeimmat, kappaleissa ”ja rokki soi”, sekä ”saappaat”… 

Anitta hoiti homman kotiin…

Anittaa ei toki noin helpolla vielä päästetty, vaan hänet taputettiin pariinkin kertaan takaisin lauteille. Encorena kuulimme kappaleet ”hulluna rakastat”, ”Ranskalaiset korot” sekä Anittan osalta keikan päättänyt ”oli kuu oli ilta”…

Anittalla on hieno selkeä tanssi-ohjelmisto joka tuntui sopivan Seuralan tanssijoille varsin mainiosti, jos ei muuta niin ainakin siitä päätellen että tanssijat jaksoi pyörähdellä parketilla aina siihen orkesterin esittämää viimeistä valssia myöten! Anittasta pidettiin oikein todella… ja kukapa ei Anittasta pitäisi, minä ainakin! :-))

Ja tämäkin vielä, keikan jäkeen Anittan kainalossa! :-)) kuva: Matti K. 

Tapsukka kiittää!