sunnuntai 21. syyskuuta 2014

19.9.2014 - ANNE - Jyväshovi, Jyväskylä



ANNEN TERVEISET LEVILTÄ!

Perjantai-illan keikka suuntautui aivan tuohon naapuriin Jyväshoviin. Jyväshovin ovet aukaistaan ilta yhdeksältä ja paikan tavan mukaan bändi aloittaa yhdeltätoista ja illan tähtisolisti vasta puoliltaöin, joten turhan aikaisin ei kannata paikalle rientää. Itse lähdin keikalle jotakuinkin kymmenen nurkilla. Jos vähääkään muistelee niin itse asiassa kovin usein en ole näin myöhään keikalle lähtenyt, ja lähtöaika tuntuu jotenkin kyllä oudolta? Mutta mainiosti kerkesin edelleen, ja ennätin hyvin vielä tarinoida ennen keikan alkua usean keikkatutun kanssa…

Anne oli saapunut Jyväshoviin suoraan Leviltä Lapin kiertueensa viimeisestä kohteesta. Anne kertoikin heti keikkansa aluksi Levin terveiset, ”terveisiä Leviltä... olisi kannattanut lentää sen verran on takapuoli puuduksissa pitkästä isumisesa!", Anne jatkoi. ;-)) 

20 – vuotta keikkaa...

Tämän tarinan lopussa palaan ajassa parinkymmenen vuoden ja noin 900:n keikan taakse, sinne mistä keikkailuni voidaan katsoa alkaneeksi. Mutta ei siitä tässä vaiheessa vielä sen enempää vaan palataan takaisin Annen perjantai illan Jyväshovin keikan pariin... 


”luovaa hulluutta, ja sitähän piisaa”… 

Kuten kerroin Mistral orkesteri aloitti livemusiikin yhdeltätoista ja saimme illan tähtisolistimme Annen lavalle puoliltaöin. Anne hoiti oman osuutensa niin sanotusti yhteen putkeen. Kuten nykyisin Annella on tapana jos ja kun siihen on yleensä mahdollisuus kuten eilen, ja hyvä niin! Anne aloitti kappaleilla ”lennetään”, ”asfalttiviidakko”, ”pidä siitä kii”, ja jatkaen kappaleella joka kertoo rakkaudesta kuten Anne ”jakaranda” kappaleensa meille esitteli. Tämän jälkeen saimme kuulla Annen ensimmäisen studiolla purkitetun sinkku kappaleen ”pienen hetken”, kappale joka on edelleen yksi ehdottomista suosikeistani!

”Seuraavana kuulemme kappaleen enkeleitä onko heitä levyltä,on  kuulema minua varten tehty kappale, luovaa hulluutta”, Anne edelleen ”ja sitähän piisaa”, heitti Anne huumorilla vielä lisää! 

”Luovaa hulluutta” kappaleen jälkeen saimme kuulla yhden Annen hiteistään ”enkeleitä onko heitä”, sekä edelleen kappaleet ”juokse”, ”menneet”, ”syttynyt on jo rakkautemme”, ”ravintola sydänsuru”, ”elämän peli”, ”taivaan kartta” sekä kappale ”kun silmät suljen”…

”Enkeli itkee?”…

Keikkapaikoilla näkee ja kuulee välistä kaikenlaista. Eilen Annen jo kotvan esiinnyttyä lavan kupeelle aivan Sputnikin taakse lyöttäytyi jokin lierihattuinen vanhempi mieshenkilö. Vähän väliä hän huuteli seeltä Annea kohden Anne, Anne, Annee… En tiedä mitähän asiaa hänellä Annelle oikeestaan oli muuta kuin pääsi jonkin karran sanomaan ”enkeli itkee, enkeli itkee"… minulle tuo ei ainakaan auennut, ja Annen ilmeestä päätellen taisi häneltäkin se mennä hivenen ohitse?...


"hänellä on korkeat korot..."...

Keikkaa jatkettiin Dolly Partonin tutuksi tekemällä kappaleella ”jolene”, Annen esitellessä kappaletta, tai lähinnä alkuperäisen kappaleen esittäjää Dolly Partonia, ”hänellä on korkeat korot ja vaalea tukka... Dolly Parton jolone”. ”Jolenen” jälkeen kuulimme mielestäni aika makeen kappaleen ”kuljettaa” ja edelleen kappaleet ”tyynyyn jäljet jää”, ”nyt voimme jatkaa”, ”mamma Mia”, Shania Twainin kappale ”man feel like a women”, sekä jo on Annea uskominen niin se Räyskin mieli kappale ”bailando!”. ;-)) 



Ohjelmassa seurasi bändin esittelyn vuoro jonka jälkeen Anne kiitti yleisöään kivasta perjantai-illan keikasta. Kuulimme Annelta vielä varinaisen setin päätävän kappaleen ”perutaan häät”, johon eturivin tuoreen pariskunnan (näin ainakin ymmärsin) vaimo lauloi oman osuutensa Annen tarjotessa hänelle mikkiään… ”perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka, perutaan siitä välistä kaikki mistä voisi matkalla murheita kantaa”… aika hyvä veto ja sekös meitä nauratti Anne tietysti meidän mukana. Hän saikin kappaleen jälkeen pienestä esityksestään aivan ansaitut abloodit... 



Anne vielä kerran...

Annea ei tietenkään noin helpolla päästetty vaan häntä vaadittiin edelleen jatkamaan. Anne kiitti huomiostaan ja saimme Annelta vielä kuultavaksi encorena kappaleet, koskettava ”ei kerro tuuli” sekä ”ensi yönä, vai oliko sen tänä yönä”, kuten Anne kappaletta ilmensi…

Anne Jyväshovissa 22.8.2006! :-)
Tapsukka kiittää aina niin kivaa Annea sekä tasokasta Mistral orkesteria, palaamme jälleen! :-)




TÄSTÄ KAIKKI SAI ALKUNSA?

20 – vuotta keikkaa...


Muutamat tietää jotain Tapsukan keikkahistoriasta mutta kerrottaan se nyt tässä ”kaikelle kansalle”. Keikka harrastukseni voidaan katsoa alkaneeksi jo kesästä 1994 Hangan lavalta Laura Voutilaisen keikasta. Tuohon aikaan minulla ei ollut mahdollisuutta kirjoittaa keikkatarinoita sähköisessä muodossa joten jokin sopiva päiväkirjatyyppinen kirja sai tuolloin kelvata. 

Alla kerron Lauran ensimmäisestä keikastani silloisen keikkamuistio -päiväkirjan tarinan sellaisenaan. Kuten tiedetään tätä nykyä keikkakohteena ovat lähes yksinomaan mainiot Mattilan sisarukset, joiden keikkoja onkin kertynyt yhdeksän keikka vuoden aikana kaiken kaikkiaan jo lähes 650 keikka! Taitavaa Lauraa on viimevuosina tullut käytyä katsomassa pari kolme kertaa vuotta kohden…


Hanganlava, Hankasalmi 19.7.1994

Läsnä: Hanna-Riikka, Sanna ja Tapsa.

Muut huomiot: Keikalle meno päätettiin jo keväällä. Hankasalmem Sanomien mukaan Lauran keikkaa oli seuraamassa tiistai päivästä huolimatta yli 1600 henkeä.

Laura: Laura oli pukeutunut valkoiseen jakkuun ja puseroon + johonkin läpikuultavaan ”viittaan”. Esitys oli varsin ponnekas. Keikan jälkeen korttijonossa oli suorastaan kauhea ryysis. Hanna sai kortin korttijonossa mutta Sanna keksi paremman keinon. Keikan jälkeen Sanna konttasi pienenä tyttönä lavaa myöten Heikkilän Juhan urkujen luokse ja otti sieltä havaitsemansa fanikortin. Myöhemmin Sanna sai nimmarin käsivarteensa.

Jälkitunnelmat: Ilta tuntui hienolta ja kyllä kannatti keikalle lähteä. Takaisen mökille palatessa napattiin Lauran keikkajuliste kirkolta Hangan kioskin luota. Juliste sijoitettiin myöhemmin mökin seinälle. Seuraavana iltana poikettiin Jari Pekassa kahvilla ja samalla reissulla hankittiin Laura Voutilainen C -kasetti.

Muistan kun kevät talvella Hankasalmen Sanomissa oli tulevan kesän ohjelma Hangan lavalle. Silloin kyselin tyttäriltäni Hannalta ja Sannalta mennäänkö kesällä mökiltä Hangan lavalle katsomaan Laura Voutilaista. Laura olis siellä joskus heinäkuun 19:sta päivä tiistaina. Tytöt sanoivat yhteen ääneen, joo! Oikeastaan minun edellinen lavalla käynti oli ollut joskus 70 – luvun alkupuolella. Silloin lavalle ei menty varta vasten jonkin tietyn artistin vuoksi, kuten tiistaina Hangalle. Olin nähnyt Lauran pari kolme kertaa tv:ssä ja tietenkin kuullut joitakin biisejä radiossa, jotenkin se vain kolahti, hyvä niin! 


Tapsukka edelleen :-))

lauantai 13. syyskuuta 2014

12.9.2014 - ANNE - Krouvin lava, Hartola



Suosikkimme Anne Krouvin lavalla…

Illan tanssikeikka suuntautui Hartolan Krouvin lavalle. Tanssi tahdista vastasivat Anne Mattila & Mistral sekä illan toisena esintyjänä ollut Rainer Bolström & Graniitti. Porukkaa kertyi illan mittaan paikalle suhteellisen kivasti ja keikkatuttujakin oli paikalla jotakuinkin kymmenkunta. Ja he faneista ketkä eivät olleet paikalla tuntuivat osallistuvan Facebookin kautta illan lämpöiseen keikkatunnelmaan, ainakin lähettämäni parin keikkakuvan verran…


”Pideimmittä puheitta... Anne Mattila”…

Annen oli vuoro aloittaa oma osuutensa puoli yhdeltätoista. Anne saapui lavalle ja hänet esiteltiin Mistralin bändin toimesta... ”pidemmittä puheitta... Anne Mattilaa”… Annen aloituskappaleena oli hänen ensimmäinen sinkku kappaleensa ”asfalttiviidakko” parinaan kuulimme kappalen ”kuin helminauhaa”. Seuraavana oli vuorossa Annen itsensä jo neljätoista vuotiaana tekemä kappale ”elämän peli”… ei muuten yhtään hullumpi neljätoista vuotiaan tekemäksi kappaleeksi. Eipä taida kaikilta onnistua! :-)

”Mennään huumori osatolle”…

Keikkaa jatkettiin kappaleella ”valokuva” sekä Annelta hivenen harvemmin kuulluilla tangoilla, tangoina ”mustasukkaisuutta” sekä ”sinun silmiesi tähden”. Seuraavassa kappaleessa siirrytään Annen sanoja lainatakseni ”huumori osastolle” kappaleessa ”hän on mun, hän on mun lökäpöksyni mun", sekä tämän jälkeen toinen humppa kappale Annen omalta levyltä ”toivon sulle”. 

Ensimmäistä settiä jatkettiin Jamppa Tuomisen kappaleella ”rannalla kyynelten meren”. Seuraavaksi pääsimme Lapin tunnelmaan kappaleessa pieni kukkanen”, sekä edelleen kappaleet ”mennet on menneet” sekä ensimmäisen setin päättänyt ”katsees kuin tulta”…


Aina ei voi mennä putkeen...

Rainer Bolström & Graniitti hoitivat välillä oman osuutensa. Sen verran on kyllä mainittava että heillä ei mennyt kaikki aivan putkeen, välillä meni sähköt, ja voileekin oli ehdottomasti liikaa Rainerin ollessa lavalla, hänen laulunsa särkiessä aika pahasti. Lisäksi hän myöhästyi toiselle setille tulostaan, saapuen vasta paikalle useamman kuuluutuksen jälkeen poikien häntä jo hyvän aikaa lavalla odottaessa. Bändi sen sijaan suoriutui myös lauluosuuksista varsin tyylikkäästi! 



”Pakotin Annelin mukaan”…

Saimme Annen takaisin lavalle toiselle setille. Anne,”aloitetaan cha cha chaalla enkeleitä onko heitä”. Yhden mielikappaleistani ”enkeleitä onko heitä” jälkeen kuulimme Annen omaa käsialaa olevan sekä tositapahtumiin pohjautuvan kappaleen ”hei älä karkaa”... hymm, ja karkasi kuulema kuitenkin kuten Anne on tämä kappaleen yhteydessä joskus aiemmin meille kertonut! Sekä edelleen kappaleet ”annoit suunnan elämään” ja ”kaipuuni on uskomaton”… 

Hetken mietittyään Anne kertoi ”olen niin paljon levyttänyt hitaita, että mitähän sitä laulais… parketilta kuului heti vastaus, ”unihiekkaa”... ”se on hyvä”, Anne otti ehdotuksesta heti kiinni... 

Anne esitteli seuraavan kappaleensa jotenkin tähän tapaan. ”Seuraavan kappaleeseen pakotin pikkusiskoni Annelin mukaan ettei kukaan vaan luulisi Janne Tulkkia minun poikakaveriksi kun kahdestaan oltais... kappale sielu salamoi”. Anne "seuraavaksi bailando… Espanjaa”. kuulimme Annelta edelleen kappaleet toivekappaleena kuultu ”tyynyyn jäljet jää”, kappale jota esitellessä Anne kertoili ”on tullut niin monta toive kappaleetta, mitähän niistä ottais... otetaan tyynyyn jäljet jää”. Setin päätteeksi kuulimme vielä kappaleen ”perutaan häät”…



Anne Krouvissa kesällä 2010 :-)
”Ei kerro tuuli”…

Saimme Annen vielä takaisin lavalle encore kappaleille. Ensimmäisenä encore kappaleena kuulimme Annelta minun toivoman kappaleen ”ei kerro tuuli”, kappale josta Anne mainitsi esityksensä jälkeen varsin osuvasti, katsoen suuntaani ”melankolista”… juu kyllä vain! Toisena ja samalla illan viimeisenä kappaleena kuulimme Annelta yhden hänen monista hienoista hiteistään ”taivaan kartta”…


”Jäi leijumaan outo hiljaisuus
kun lauseet loppu äsken meiltä
ja välillemme hiipi avaruus
se meitä nyt erottaa

Kun kyyneleet maahan putoaa
ne hetken näyttää enkeleiltä
mut niitä on turha tavoittaa
ei kiinni saa unelmaa

Siis mikä oikein, mikä väärin,
sen kuinka selville saan
jos vastauksiin vain löytäis kysymykset
niin olla vois helpompaa

Ei kerro tuuli, ei kuiskaa kaste maan
miks tunne vahva ei vahva ollutkaan
ei kerro aallot, ei rannan hiekka tuo
sä mikset jäänyt mun luo

Ei kerro tuuli, ei kuiskaa puiston puu
miks niin kuin kukka, myös tunne lakastuu
ei kerro pilvi, ei tähti taivaalla
kauanko kaivata saan"... !!



Annelle kiitos! :-)))

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

6.9.2014 - ANNE - Syvälahden lava, Kangasniemi


tapsukka.kuvat.fi

Urheiluseura Kangasniemen Kalske 110 -vuotta!

Syvälahden lavalla vietettiin eilen lauantaina paikallisen urheiluseura Kangasniemen Kalskeen 110 – vuotis juhlia. Varsinaiset syntymäpäinä juhlat olivat jo päivällä, mutta mitä olisikaan synttärit ilman juhlan päättäviä syntymäpäivä tansseja, no jos minulta kysytään, ei sitten yhtikäs mitää! Tässää yhteydessä on varmaan paikallaan mainita pari Kelskeen tunnetuinta urheilijaa. Ensiksi yleisurheilijana tunnettu sekä edelleen muun muassa naisten pituushypyn suomen ennätyksen (685) omistava Ringa Ropo. Sekä toisena Kalskeen urheilijana vasta viimevuosina aktiivi uransa lopettanut kaiken kaikkiaan seitsemä kertainen hiihdon maailmanmesteri Virpi Sarasvuo os. Kuitunen. Kerrottiin että Virpi Sarasvuo oli päiväjuhlassa ollut myös läsnä seuran kunniavieraana... 

Syviksen lavalla naisenergiaa...

Synttäri juhlien päätteeksi laitettiin jalalla koreasti juhlatanssien merkeissä, esiintyjiksi oli saatu vahvaa naisenergiaa Anne Mattilan & Mistral – yhteen johdolla. Annen & Mistralin esiintyjäparina oli energinen Suvi Karjula & In The Mood… 

Syvälahdessa tanssit live musiikin merkeissä alkaa ilta yhdeksältä. Mistral sai aloitta ensimmäisen kolmevarttisen, jonka jälkeen lavalle saimme Suvi Karjulan yhtyeineen. Annen vuoro oli saapua lavalle seuraavaksi, kellon näyttäessä puoliyhdeltätoista. Hyvissä ajoin ennen Annen lavalle saapumista lavan edusta täyttyi pikkuhiljaa Annen ihailijoista, joita olikin lavan edustalla suurin joukoin, arvioni mukaan parhaimmillaan hyvänmatkaa toistasataa silmäparia… :-)

Suvi Karjula & In the Mood  

”Tervetuloa lavalle Mistral ja ihana Anne Mattilaa”…

Oman aloitus settinsä jälkeen Suvi Karjula toivotti Annen ja Mistralin lavalle, ”tervetuloa lavalle Mistral ja ihana Anne Mattilaa”… Saimme Annen lavalle. Annen aloituksena kuulimme kappaleen ”lennetään” sekä parinaan kuultu ”pidä siitä kii”. Toisena kappeliparina kuulimme ekaksi vanhan tutun ”asfalttiviidakon” sekä toisena kappaleena ”elämä on lahja”. Seuraavana sai vuoron Annen jo neljätoista vuotiaana itse säveltämä ja sanoittama kappale ”elämän peli”. Kappale sai parikseen sitten pitkästä aikaa, mielestäni varsin mainion kappaleen ”valokuva”. 

”Valokuva” kappaleesta tulee aina  eittämättä mieleen pikkusisko Anitta, jostakin tuolta seitsemän kahdeksan vuoden takaa… tuolloin "valokuva" kappale oli yksi Anittan p-ravureista hänen esittäessään tuota kappaleita Annen keikoilla…



”Jorma Toiviainen teki minulle paljon lauluja”…

Keikkaa jatkettiin hitailla valsseilla ekana Annen omalta pitkäsoitolta ”rakkauden roinaa” kappaleella ”minne mua viet” sekä parinaan Annen joskus aamuisella polkupyörä matkallaan tekemä kappale ”tuoksui ruoho”...

Annen ensimmäisellä setillä kuulimme vielä lisäksi kappaleet… Anne, ”seuraavana kuulemme jo edesmenneen Jorma Toiviaisen minulle sanoittaman kappaleen, syttynyt on jo rakkautemme”… Anne edelleen ”Jorma Toiviainen teki minulle paljon lauluja”. Kuulimme lisäksi vielä kappaleet ”mennet”, ”taivaan kartta” sekä Maggie Riellyn alkuperäisen kappaleen ”only love”, Annen kauniina tulkintana nimellä ”rakkauden”, kappale joka samalla päätti Annen ensimmäisen setin…

Maggie Rielly: "only love"


”olisko mamma Mia mitään”…

Energinen Suvi Karjula hoiti orkesterinsa kanssa oman settinsä, vetäisten muun muassa parit vauhdikkaat rokit myös Suvin itsensä tarttuessa välistä kitaran varteen. Hyvä meininki! :-) 

Kohta saimme jälleen Annen lavalle toiseen setiin, tällä kertaa aloituskappaleena edelleen yksi oma suosikkini ”enkeleitä onko heitä”, Annen jatkaessa edelleen Jonne Aaronin ja Vexi Salmen kappaleella ”juokse”, sekä edelleen kappaleilla ”annoit suunnan elämään”, ”ei kerro tuuli” sekä ”jakaranda”…

Anne: ”mentäiskö Abbaa, vaikka ei Ruotsin laivalla ollakaan… olisko, mamma Mia mitään”, Anne vähän kuin kysellen? Eipä silti, hyvin tuntui ”mamma Mia” yleisöön uppoavan! ”Mamma Mian” jälkeen keikkaa jatkettiin kappaleilla ”bailando”, ”niin ihania valhees on” sekä ”perutaan häät”, joiden jälkeen Anne kertoi laulavansa vielä lopuksi vielä pari kappaletta. Josta ensimmäisenä kuulimme kappaleen ””viimeinen kyynel” sekä setin päätteeksi kauniin ”ensi yönä”…


”Puolihempeetä”…

Anne saapui vielä parille encore kappaleelle, aluksi kysellen totutuun tapaansa kappale toiveita, "mitähän otettaisi?" Anne jäi kuulolle... jostain yleisön joukosta kuului ”puolihempeetä”. Mitä se sitten lienee, kohta  joku toinen ehdotti ”esittäkää luovaa hulluutta”. Ja sehän osui kohdalleen johon Anne myös kappaleena heti tarttui virkkoen hivenen empien jotakuinkin, ”no eiköhän sekin ole sitä puolihempeetä, ainakin lähellä, luovaa hulluutta aina pitää olla!” Toisena encore kappaleena saimme kuultavaksi Annen osalta keikan päättäneen, samalla illan mittaan toistamiseen kuullun ”lennetään”…

Syvälahti ei petä koskaan, ja ennenkaikkea kun lavalle astelee Anne tai jokin toinen heistä, suosikki tytöistäni Mattilan sisaruksista… jes! :-)

Energinen Suvi Karjula hoiti osuutensa tyylillä ja taidolla! :-)

”Kakkukahvit odottaa”…

Keikan jälkeen menin Syviksen vetäjän Reijo Pynnösen tarjoamille kakkukahveille. Itseasiassa en ole erityisen kova täytekakun ystävä, mutta kasvispiirakka kyllä maistui varsin makoisalta. Kohta myös Anne sekä Annen matkassa ollut Tarja äiti saapuivat niin ikään Reijon tarjoamalle synttärikakulle. Hyvin näkyi talon antimet myös heille maistuvan, oli kuulemma varsin hyvää, mikä ettei epäilemättä! 

Matkaevästä tarjottiin myös kotimatkalle joten kyllä meidän kelpasi… :-)

Tapsukka kiittää Annea ja kumppaneita hienosta illasta, katellaan ensi perjantaina! :-)