Suosikkimme Anne Krouvin
lavalla…
Illan
tanssikeikka suuntautui Hartolan Krouvin lavalle. Tanssi tahdista vastasivat Anne
Mattila & Mistral sekä illan toisena esintyjänä ollut Rainer Bolström &
Graniitti. Porukkaa kertyi illan mittaan paikalle suhteellisen kivasti ja
keikkatuttujakin oli paikalla jotakuinkin kymmenkunta. Ja he faneista ketkä eivät olleet paikalla tuntuivat osallistuvan Facebookin kautta illan lämpöiseen
keikkatunnelmaan, ainakin lähettämäni parin keikkakuvan verran…
”Pideimmittä
puheitta... Anne Mattila”…
Annen
oli vuoro aloittaa oma osuutensa puoli yhdeltätoista. Anne saapui lavalle ja hänet esiteltiin Mistralin bändin toimesta... ”pidemmittä puheitta... Anne Mattilaa”… Annen aloituskappaleena oli hänen ensimmäinen sinkku kappaleensa ”asfalttiviidakko” parinaan kuulimme kappalen ”kuin helminauhaa”. Seuraavana oli vuorossa Annen itsensä jo neljätoista
vuotiaana tekemä kappale ”elämän peli”… ei muuten yhtään hullumpi neljätoista vuotiaan
tekemäksi kappaleeksi. Eipä taida kaikilta onnistua! :-)
”Mennään huumori
osatolle”…
Keikkaa
jatkettiin kappaleella ”valokuva” sekä Annelta hivenen harvemmin kuulluilla
tangoilla, tangoina ”mustasukkaisuutta” sekä ”sinun silmiesi tähden”. Seuraavassa
kappaleessa siirrytään Annen sanoja lainatakseni ”huumori osastolle”
kappaleessa ”hän on mun, hän on mun lökäpöksyni mun", sekä tämän jälkeen toinen humppa kappale Annen omalta levyltä ”toivon sulle”.
Ensimmäistä settiä jatkettiin Jamppa Tuomisen kappaleella ”rannalla kyynelten meren”. Seuraavaksi pääsimme Lapin tunnelmaan kappaleessa pieni kukkanen”, sekä edelleen kappaleet ”mennet on menneet” sekä ensimmäisen setin päättänyt ”katsees kuin tulta”…
Ensimmäistä settiä jatkettiin Jamppa Tuomisen kappaleella ”rannalla kyynelten meren”. Seuraavaksi pääsimme Lapin tunnelmaan kappaleessa pieni kukkanen”, sekä edelleen kappaleet ”mennet on menneet” sekä ensimmäisen setin päättänyt ”katsees kuin tulta”…
Aina ei voi mennä putkeen...
Rainer
Bolström & Graniitti hoitivat välillä oman osuutensa. Sen verran on kyllä
mainittava että heillä ei mennyt kaikki aivan putkeen, välillä meni sähköt, ja voileekin oli ehdottomasti liikaa Rainerin ollessa lavalla, hänen laulunsa särkiessä aika pahasti. Lisäksi hän myöhästyi toiselle setille tulostaan, saapuen vasta paikalle useamman kuuluutuksen jälkeen poikien häntä jo hyvän aikaa lavalla odottaessa. Bändi sen sijaan suoriutui myös lauluosuuksista varsin tyylikkäästi!
”Pakotin Annelin
mukaan”…
Saimme Annen takaisin lavalle toiselle setille. Anne,”aloitetaan cha cha chaalla enkeleitä onko heitä”. Yhden
mielikappaleistani ”enkeleitä onko heitä” jälkeen kuulimme Annen omaa käsialaa
olevan sekä tositapahtumiin pohjautuvan kappaleen ”hei älä karkaa”... hymm, ja karkasi kuulema kuitenkin kuten Anne on tämä kappaleen yhteydessä joskus aiemmin meille kertonut! Sekä edelleen
kappaleet ”annoit suunnan elämään” ja ”kaipuuni on uskomaton”…
Hetken mietittyään Anne kertoi ”olen niin paljon levyttänyt hitaita, että mitähän sitä laulais… parketilta kuului heti vastaus, ”unihiekkaa”... ”se on hyvä”, Anne otti ehdotuksesta heti kiinni...
Hetken mietittyään Anne kertoi ”olen niin paljon levyttänyt hitaita, että mitähän sitä laulais… parketilta kuului heti vastaus, ”unihiekkaa”... ”se on hyvä”, Anne otti ehdotuksesta heti kiinni...
Anne
esitteli seuraavan kappaleensa jotenkin tähän tapaan. ”Seuraavan kappaleeseen pakotin pikkusiskoni Annelin mukaan
ettei kukaan vaan luulisi Janne Tulkkia minun poikakaveriksi kun kahdestaan oltais... kappale sielu
salamoi”. Anne "seuraavaksi bailando… Espanjaa”. kuulimme Annelta edelleen kappaleet
toivekappaleena kuultu ”tyynyyn jäljet jää”, kappale jota esitellessä Anne kertoili ”on tullut niin monta toive kappaleetta, mitähän niistä ottais... otetaan tyynyyn
jäljet jää”. Setin päätteeksi kuulimme vielä kappaleen ”perutaan häät”…
 |
| Anne Krouvissa kesällä 2010 :-) |
”Ei kerro tuuli”…
Saimme
Annen vielä takaisin lavalle encore kappaleille. Ensimmäisenä encore kappaleena kuulimme Annelta minun toivoman kappaleen ”ei kerro tuuli”, kappale josta
Anne mainitsi esityksensä jälkeen varsin osuvasti, katsoen suuntaani ”melankolista”… juu kyllä vain! Toisena ja samalla
illan viimeisenä kappaleena kuulimme Annelta yhden hänen monista hienoista hiteistään ”taivaan kartta”…
”Jäi leijumaan outo
hiljaisuus
kun lauseet loppu äsken meiltä
ja välillemme hiipi avaruus
se meitä nyt erottaa
Kun kyyneleet maahan putoaa
ne hetken näyttää enkeleiltä
mut niitä on turha tavoittaa
ei kiinni saa unelmaa
Siis mikä oikein, mikä väärin,
sen kuinka selville saan
jos vastauksiin vain löytäis kysymykset
niin olla vois helpompaa
Ei kerro tuuli, ei kuiskaa kaste maan
miks tunne vahva ei vahva ollutkaan
ei kerro aallot, ei rannan hiekka tuo
sä mikset jäänyt mun luo
ja välillemme hiipi avaruus
se meitä nyt erottaa
Kun kyyneleet maahan putoaa
ne hetken näyttää enkeleiltä
mut niitä on turha tavoittaa
ei kiinni saa unelmaa
Siis mikä oikein, mikä väärin,
sen kuinka selville saan
jos vastauksiin vain löytäis kysymykset
niin olla vois helpompaa
Ei kerro tuuli, ei kuiskaa kaste maan
miks tunne vahva ei vahva ollutkaan
ei kerro aallot, ei rannan hiekka tuo
sä mikset jäänyt mun luo
Ei kerro tuuli, ei
kuiskaa puiston puu
miks niin kuin kukka, myös tunne lakastuu
ei kerro pilvi, ei tähti taivaalla
kauanko kaivata saan"... !!
miks niin kuin kukka, myös tunne lakastuu
ei kerro pilvi, ei tähti taivaalla
kauanko kaivata saan"... !!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti