“No ilman muuta
menette”…
Illan
keikalle lähdin jo hyvissä ajoin puoli seitsemältä ottaen Keljonkankaan apsilta mukaan tutun keikkakaverini Jyväskylästä. Hänen kanssaan on
tullut tehdyksi jo useita mukavia keikkareissuja, joten kiitos Raijalle myös
tuosta eilisestä kivasta reissusta, sekä matkaseurasta...
Edellisestä
Anniinan keikasta oli jo kulunut reilu puoli vuotta joskus sieltä viimevuoden puolelta
Pyhäjärven Suurlavalta. Oli jo korkea lähteä tapaamaan jälleen Anniinaa keikan
merkeissä. Virroilla viikko sitten tulin ”kysyneeksi” Annelilta kuin lupaa
saadakseni, ”pitäisköhän sitä viikon päästä lauantaina mennä Rönnille Anniinan
keikalle, kun ei ole päästy Anniinan keikalle pitkään aikaan?”… Anneli heti ilman minkäänlaista epäröintiä, ”no ilimanmuuta
menette, Anniina kyllä tykkäis”. Nonniin… tuohan tuli kuin käskystä ikään, tuota on kaiketi "pakko" totella! ;-))
“Parempi tossun
alla, kuin…”
Saapuessamme
Rönnille tapasin heti Anniinan kahvion puolella. Vastaanotto keikalle oli
lämmin ja ystävällinen tuttuun Anniinan tapaan. Reippaat rutistukset ja oikein kunnon
pusun vielä poskelle, kuten Anniina oli aiemmin jo päivällä Facebookissa luvannut, "ja sitten pusitellaan". :-))
Istuimme kahviossa muutaman hengen porukalla kokolailla puolituntisen kaiken maailman mukavan rupattelun merkeissä… Jossakin vaiheessa tulin kertoneeksi Anniinalle tuon viikon takaisen keskusteluni Annelin kanssa. Että pitäisköhän meidän mennä ensi lauantaina sinne Rönniin Anniinaa tapaamaan? …kotvasen tuon jälkeen tulin siinä pohtineeksi vähän
kuin itsekseen, tosin pieni itseironia huulilla, - ”olenkohan minä jotenkin jäänyt tossun alle, kun pitää näköjään Anneleilta "lupa" kysellä, saadaanko me mennä Anniinan keikalle?”…
Tuohon omaan pohtimiseen ei kauaa
vastausta tarvinnut odottaa kun kerta pöydän vastapäätä istuu jokin
Mattilan siskoista, - tässä tapauksessa Anniina, hän hetkeäkään empimättä, ”parempi tossun alla kuin
taivasalla”… no joo.. ja makeet naurut vielä päälle! Heh heh hee, mutta..! ;-)) ;-))
Tuo Anniinan sanonta kirvoittikin pöydässämme hyvin vilkkaan keskustelun, että missä se kaappi tai jalkalampun paikka kulloinkin on, ja kuka siitä päättää... mutta tuon keskustelun tarkempi sisältö jääkööt jollekkin toiselle areenalle...
Tahdit kahden
orkesterin voimin…
Anniinan
& Avenuen keikkaparina Rönnillä oli Tanssiorkesteri Ahopelto solistinaan upeaääninen tulkitsija Antti Ahopelto! :-))
Anniina saapui lavalle puoli yhdentoista aikoihin aloittaen
illan osuutensa Katri-Helenan tutuksi tekemällä kappaleella ”näin alkaa rakkaus”. Parikseen
kappale sai ainakin meille vanhan tutun ”liian pitkä matka kotiin”. Jatkossa kuulimme muun
muassa kappaleet ”sydän rakastaa”, ”nuoruus muistoja”, ”kaksin rannalla
yksinäiset”, ”ikivanha leikki”, ”miljoona ruusua”, ”surun pyyhit silmistäni”, ”seitsemän
suudelmaa”, ”mustat silmät” sekä ekasetin päättänyt Anniinan oma kappale ”kesää
kohti”…
Oli kiva kuulla Anniinan tummaa ja vahvaa ääntä sitten pitkästä aikaa... unohtamatta tässä yhteydessä Anniinan aina niin iloista ja reipasta lavaesintymistä! Eikun seuraavaa settiä innolla odottamaan, mitä tuleman pitää...
Vanhaa kunnon
Reiskaa…
Anniina
saapui toiselle setille nyt aloituskappaleinaan ”tummat pilvet” sekä ”älä
herätä vielä”. Seuraavana tuli valssikappaleet, jossa Anniina muisti jälleen Tapsukkaa, laulaen jotenkin tähän tapaan... "Tapsukan sinisiset silmät" jne... Tämän jälkeen kuulimme Anniinalta vanhaa
kunnon Reiskaa, Reijo Taipaletta… Anniina kyseli Pekalta, ”mikä, mikä se on, sirppinä sinut
taivaalla, mikä”… kysellen seuraavan kappaleensa nimeä? ”Olit täysikuu”, totesi Pekka hyvin rauhalliseen tapaansa. ”Olit täysikuu” sai parikseen toisen Reijo Taipaleen kappaleen ”tähdenlento”…
Näiden
jälkeen oli vuorossa tangot ”kuule sydän” sekä ”sä kuulut päivään jokaiseen”. Tangojen jälkeen keikkaa jatkettiin kappaleilla ”ei itketä lauantaina”… ”ei itketä ei,” tumasi
Anniina kappaleensa jälkeen jatkaen keikkaa edelleen kappaleilla ”oli kuu oli ilta” ja ”pidä siitä kii” jonka jälkeen Anniina esitteli yleisölleen oman Avenue orkesterinsa…
Oma potpuri setin
päätteeksi…
Toisen
setin päätteeksi Anniina esitti omista kappaleistaan koostuvan reippaan potpurin. Potpurissa
kuulimme kappaleet ”lapsellinen mies”, ”karataan pois”, ”kolme miestä kolme
kitaraa”, ”suomi tanssi kitara soi” sekä potpurin pääte kappaleena
”varkaat kulkurit”…
Anniina
taputettiin uudelleen lavalle. Hän kiitti ja jatkoi edelleen, ”esitän seuraavana kappaleen
Annelilta... saappaat”. ”Saappaat kappaleen jälkeen oli vuorossa Anniinan osalta keikan
viimeinen kappale ”huone 105”… Tanssiorkesteri Ahopelto jatkoi vielä puolituntisen keikkaillan päätteeksi…
Anniinasta ei voi
olla pitämättä…
Mutta
johan oli riemukas keikka rennon ja kivan Anniinan seurassa… Anniinassa on jotain, hän on aivan valloittava persoona, hänestä ei voi olla pitämästä. Tapsukka ainakin tykkää!
:-))
 |
| Tanssiorkesteri Ahopelto |
Kiitos
hienosta keikasta: Tapsukka :-))
