24.5.2014 - ANITTA - Syvälahden lava, Kangasniemi

tapsukka.kuvat.fi

Pirtsakkaa Anittaa kattoo…

Eilisen kyläily häslingin jälkeen vasta tänään pääsin kunnolla Syviks -keikan pariin, joten tässä omat mietteeni keikka illan vauhdikkaasta menosta... 

Perjantain iltaisesta Virtain Hiekkarannan kuuma tunnemaisesta keikasta on selvitty kunnialla ja seuraavana oli heti vuorossa lauantain keikka tuttuakin tutummassa ympäristössä Kangasniemen Syvälahden lavalla. Meille tulevan keikkaillan pää esiintyjäksi oli paikalle rientänyt aina varsin pirtsakka Mattilan sisrusparven nuorimmainen Anitta Mattila. Anittan säestäjä yhtyeenä toimi tällä kertaa Oja-Lipasti Band. Kuten arvata saattoi Anitta pisti jälleen parastaan tuttuun Anittan tapaan ja sepä ei ole kovin vähän se! Anittan ja Oja-Lipasti Bandin aisaparina illan keikalla oli taitavasti musisoinut Taikakuu – yhtye. 

Tästä se lähtee…

Illan keikka oli osaltani samalla Syviksessä tulevan kesäkauden ensimmäinen. Toisaalta, ja jos vanhat merkit suinkin pitää paikkaansa, tuo illan keikka ei jää todellakaan Syviksessä kesän ainoaksi. Näin ennakkoon on tullut mietityksi seuraava keikka jo parin viikon päähän kun paikalle saapuu suosikki tyttöni Anneli Recados -yhtyeensä kanssa sekä heidän parinaan vanha tuttu, niin ikään yksi suosikeistani Agents! Matkaan lähdimme sillä vanhalla tutulla porukalla. Ekaksi omalla pelillä Vaajakosken Apsille josta kimpassa kohti illan päämäärää Syvistä…

”Kulkuriveljeni Jan”…

Syvälahden tapaan live musiikki aloitetaan yhdeksältä, kuten tälläkin kertaa. Ekaksi lavalle asteli Anittan taustalla toiminut tanssiorkesteri Oja-Lipasti Band. Heidän jälkeensä oli vuorossa Taikakuu -orkesteri ennen odottamaamme Anittan lavalle saapumista. Taikakuun ohjelmistosta jäi mieleen hienot taitavat instrumentaali kappaleet sekä mielestäni se heidän illan ykkös kappaleeni soljuvasti etenevä ”kulkuriveljeni Jan”… :-))

Taikakuu: "kulkuriveljeni Jan"

Lätkä ja jalis jäi kakkoseksi…

Ja sitten, kello näytti puoli yhtätoista... oli Anittan vuoro astelle lavalle! Toisaalla samaan aikaan tv:ssä pyöri MM-lätkää ja jaliksessa oli samaan aikaan meillään Mestareidenliigan Espanjalainen finaali. Mutta kuten tiedetään elämä on erilaisia valintoja täynnä, kuten tänäänkin, ja tällä kertaa Anitta veti sen pidemmän korren! Toki kotona jalis matsi meni kovalevylle josta se on hyvä kattoo jälkikäteen. Lätkä ei taasen ole se minun juttu, toisin kuten mielestäni se urheilu maailman ykkönen jalkapallo... niin toki sekin vasta Anittan jälkeen! :-))

”mun sydän villi vallaton”…

Anitta aloitti ohjelmistonsa tutulla kappaleella ”mustat silmät”… seuraavana kappaleena, edellisen parina oli vuorossa Tarja Lunnaksen tutuksi tekemä ”mun sydän villi vallaton”… no, mutta missähän lienee Anittan ajatukset mahtoi pyöriä? Oja-Lipasti oli soittanut kappaleen intron… Anitta ryhtyi toistamiseen tulkitsemaan kappalettaan ”mustat silmät”, kunnes huomasi että eihän nyt sentään, toistamiseen! ...niinpä niin, sydän villi vallaton, liekö myös nuorella Anittalla! 

Jatkossa kuulimme Anittan tulkitsemina muun muassa kappaleet ”ilta Skanssissa”, ”oi tuntematon”, ”salamoi”, ”soita kun tunnet niin”, ”soittaja poika”, ”tiikerihai”, ”hulluna rakastat” sekä ”rock'n roll taas soi”… On aivan pakko todeta, ”hienoja tanssi piisejä, toinen toisensa perään!”… :-))

”minä en lähde mihinkään”…

Anitta saapui toiselle setille aloitus parinaan kaikille kesälavoille kuuluvat tangot, kappaleinaan ”sä kuulut päivään jokaiseen” sekä ”yö saaristossa”. Anitta jatkoi settiä kappaleilla, seuraavana siskonsa Annelin ohjelmistosta vuosien varrella varsin tutuksi käyneellä ”liian pitkä matka kotiin”, edelleen kappaleella ”de va kukku de”, jossa mainio Anitta ”einoleino” pääsi jälleen valloilleen… ”minä en lähde mihinkään kun äiti ei tykkää”… ja tottakait Anittalta vielä veikeä vilkaisu mukana olleen Tarja äidin puoleen… ;-))

  

”viimeinen valssi”, aivan huippu…

Seuraavana Anittan ohjelmistossa olivat hitaat valssit… Ekana valssina kuulimme Anittalta aivan upeen tulkinnan valssi kappaleesta ”viimeinen valssi”… kyllä, toden totta, huikea-esitys nuorelta Anittalta, kyllä irtoo! Anittan kaunista tulkintaa kuunnellessa huomasi... aiemmin pientä puheen sorinaa takanamme pitänet, ehkäpä jotkin paikalliset fanitkin kuuntelivat kappaletta kuin henkeään pidätellen, eikä siitä aiemmasta puheen sorinasta ollut tietoakaan… wauu! Kukahan tuon paremmaksi pistää! :-))

”Et usko kuinka koskeekaan”…

”Viimeisen valssin” parina kuulimme kappaleen ”käy uudelleen eiliseen", Englantilaiselta alkuperäiseltä nimeltään Engelbert Humperdinkin tulkitsemana olleella taannoisella hitti kappaleella "les bicyclettes de belsize”. Oi niitä aikoja... sen aikaiset sävelradio -ohjelmat, kelanauri ja... no joo, jokohan sitä on vanhaksi tulossa? ;-))

Jatkossa kuulimme Anittalta vielä kappaleet ”käy tanssimaan”, ”kellohame heilahtaa”, ”kuuleeko yö”, Äänekosken oman tytön Anita Hirvosen tunnetuksi tekemän kappaleen ”et usko kuinka koskeekaan” sekä ”jambalaya” sekä Anittan toisen setin päättänyt ”oli kuu oli ilta”…

Anita Hirvonen: "et usko kuinka koskeekaan"

Encorena kuulimme reippaan ”vanhan myllyn tarina”…

Tapsukka :-))

30.4.2014 - ANITTA - Seurala, Rautalampi Kerkonkoski

tapsukka.kuvat.fi

Kevään iloinen juhla…

Kevät on varsin pitkällä, ja kevään odotettu vappujuhla on jo aivan ovella. Vapun rientoihin tietysti mieli teki yhden sun toisen. Jos minulta kysytään, mikäpä olisi tuohon mukavampaa kuin juhlia vappua kivan keikan ja hyvien ystävien seurassa…

Anitta oli saapunut orkesterina kanssa ”vanhaan tuttuun” keikkapaikkaan Seuralan Rautalammille juhlistamaan tulevaa vappua… eli sinne ilmanmuuta! Seurala on keikkapaikkana jo meille ”vanha tuttu”, kyllä vain, näin voi jo hyvällä syyllä sanoa kun eilen jo neljäs Mattilan siskoksista oli saapunut idylliseen Seuralaan…

Yhdellä sanalla, ratkiriemukas...

Anitta oli koonnut itselleen illan keikkaan varta vasten "uuden" tausta orkesterin. Orkesteri selvisi illasta varsin hienosti. Ja toisaalta, ei ollut kovinkaan suuri ylläri että pojilla, kuten tottakait meilläkin oli varsin hauskaa ihastuttavan ilopillerimme Anittan seurassa! Illan keikan pystyy pukemaan yhdellä sanalla, ratkiriemuksas, siinä se! :-))

Pirtsakka Anitta lauteille…

Tapasimme nuoren suosikkimme Anittan jo hyvissäajoin ennen keikkaa paikan pikku-aulan sekä kahvion puolella. Siinä samalla sain annetuksi Anittalle Espanjan reissultani tuoman pikku tuliaisen. :-))

Anitta saatiin lavalle kymmeneltä, hänen esittäessä illan mittaan ne tavalliset kaksi kolmen vartin rupeamaa, eli toisin kuin siskonsa Seuralassa aiemmin, vajaat pari tuntia putkeen tai kolmessa puolen tunnin pätkässä…

Anittan osalta keikka alkoi vanhalla myös siskojensa taannoin esettämällä kappaleilla ”kellohame heilahtaa” sekä parinaan kuullulla kappaleella ”jambalaya”. Aloitusparin jälkeen oli vuorossa illan valssit ”ilta Skanssissa” sekä ”Uralin pihlaja”.

Ennen "Uralin pihlajaa" Anitta viritteli kiipparistin nuottitelineeseen omaa puhelintaan ja samalla yleisölleen jutellen, ”hyviä nuo älypuhelimet, en ole koskaan tuota kappaletta esittänyt”, tarkoittaen tuolla sitä tulevaa toista valssiaan ”Uralin pihlajaa” jonka sanat olisivat muutoin aika lailla hakusassa ilman puhelimesta löytyviä kappaleen sanoja. Näin se nykyisin onnistuu!

”tää piisi ei lopu koskaan…”…

Anitta jatkoi keikkaa Tarja Lunnaksen hienoilla kappaleilla ”salamoi” sekä ”soita kun tunnet niin”… Seuraavana oli vuorossa kappaleet ”mustat silmät”, ”vanhan myllyn tarina” sekä vähän pitkäksi venynyt ”kaksi kolpakkoa”… Jo ennen kolpakoita käytiin vähän keskustelua mikähän sen kappaleen oikea nimi mahtaakaan olla… ja monta niitä kolpakoita lienee? No siitä saatiin selvyys ja näin laitettiin humpaksi ”kaksi kolpakkoa”!  Kappellen piti jo loppua, mutta näin ei vaan käynyt, vaan kappale jatkui edelleen... tuolloin Anitta näytti jälleen oivan sanottaja taitonsa laulaen… ”tää piisi ei lopu koskaan, pojat soittaapi vaan”… mutta näinhän se meni! ;-))

Eka settiä jatkettiin vielä kappaleilla ”soittajapoika”, sekä setin päättäneet Anittan omat kappaleet ”lattianrako” sekä ”hullu nuori sydän”… "Hullu nuori sydän" sai kiitosta, "se oli hyvä kappale!"...

Tangoilla alkuun...

Toinen setti aloitettiin Anittan hienosti vetämillä tangoilla ”sä kuulut päivään jokaiseen” sekä ”kriminaltango” joissa Anittan vahva ääni pääsi jälleen hienosti oikeuksiinsa… ei muuten lopu nuorellta Anttalta ääni kesken, että kyllä irtoo hienosti! :-))  

”Poikien lempi piisi…”…

Seuraavana oli vuorossa ”Hirvosen Anittan” vanha tuttu kappale ”de va kukku de”. Tuosta kappaleesta oli arvatenkin käännetty ennen keikkaa jonkinmoita huumoria, kait se oli pojista jotenkin hauska kappale… näin vois ainakin päätellä Anittan esitellessä tuota kappalettaan "de va kukku de" jotenkin veikeä ilme kasvoillaan, ikään kuinkuin poikia kiusaten… ”tää on poikien lempi piisi maasta taivaisiin” esitti Anitta… no joka tapauksessa toi kappale herättii pojissa jotenkin hilpeyttä! ;-)) Mutta yhtä kaikki, kappaleesta ”de va kukku de” on vuosien saatossa muodostunut yksi Anittan pravureista… :-))

Anneli Mattila (2004) "krimial tango"

Anitta Hirvonen "de va kukku de"

Hyvä bändi…

Toisella setillä kuulimme vielä kappaleet ”liian pitkä matka kotiin”, "la dolce vita", ”moliendo cafe”, ”luotu lähtemään” sekä ”kuuleeko yö”. Seuraavana tuli vuoroon kaiketi ainakin tällä kertaa ”nimettömän” orkesterin esittely. Toivottavasti nimet menevät tässä nyt edes jotakuinkin kohdalleen? Eli koskettimet ja saksofoni – Lasse Asunta, Bassossa – vanha tuttumme Annelin taustalta Juha Saarinen, Rummuissa – Henri Pelto sekä kitararointia hoiti – Eero Kortesoja?. Mutta kuten tuolla jo aiemmin kehaisin, pojat vetivät hienosti! :-))

Bändin esitelyn jälkeen kuulimme toisen setin päätteeksi ne illan nopeimmat, kappaleissa ”ja rokki soi”, sekä ”saappaat”… 

Anitta hoiti homman kotiin…

Anittaa ei toki noin helpolla vielä päästetty, vaan hänet taputettiin pariinkin kertaan takaisin lauteille. Encorena kuulimme kappaleet ”hulluna rakastat”, ”Ranskalaiset korot” sekä Anittan osalta keikan päättänyt ”oli kuu oli ilta”…

Anittalla on hieno selkeä tanssi-ohjelmisto joka tuntui sopivan Seuralan tanssijoille varsin mainiosti, jos ei muuta niin ainakin siitä päätellen että tanssijat jaksoi pyörähdellä parketilla aina siihen orkesterin esittämää viimeistä valssia myöten! Anittasta pidettiin oikein todella… ja kukapa ei Anittasta pitäisi, minä ainakin! :-))

Ja tämäkin vielä, keikan jäkeen Anittan kainalossa! :-)) kuva: Matti K. 

Tapsukka kiittää!